Kylymä
Niin, minkälaista täällä on olla? Asuntolassa on paljon suomalaisia (10), 5-6 saksalaista, pari ranskalaista, valkovenäläinen, kanadalainen ja puolalainen. Lisäksi täällä myös asuu joitakin venäläisiä perheineen. Tämä, vaikka asuntola onkin, on samalla myös yleinen hostelli, jossa yö maksaa muistaaksni 300 ruplaa eli noin 10 euroa. Tämä asuntola ja yliopisto ovat todella hyvällä paikalla keskellä Pietaria kanal gribajedovan varrella, 300m Nevskin valtakadulta. Asuntolaa vartioi yötä päivää vahtimestarit, joita on neljä kappaletta. Pahin niistä tunnetaan nimellä "Mihail Mihailovits" tai "Rautahammas", koska kaverilla on suu täynnä kultaa. Kuvassa oleva kaveri ei ole tämä kyseinen herra vaan eräs toinen. Vaksit tekevät 24h vuoroja ja pienessä kopissa niillä on myös sänky.

Aina kun asuntolasta lähtee tulisi avaimet jättää administraattorille. Lähes poikkeuksetta näin tehdäänkin, koska kämppikseni Enricon kanssa meillä on koko ajan vähän eri menot. Enrico oli vielä pari vuotta sitten Saksan lahja kilpapyöräilylle ja edusti maajoukkuetta useana vuonna. Tämä 32-vuotias hampurilainen vaihtoi renkaat koulukirjoihin, koska tajusi että ei voi enää päästä korkeammalle eikä kehity. Enrico on jo oppinu sanomaan "mitä äijä".

Huoneet ovat sisustettu hyvin venäläisellä tyylillä. Säilytystilaa on kiitettävästi ja huoneen nurkassa on myös jääkaappi pakastelokerolla. Se tosin pitää aika kovaa ääntä kun aina n.15 min välein "käynnistyy". Ranskalaisen naapurin Amelien maito oli jäätynyt aamulla jääkaapin venäläisen tehokkuuden ansiosta. Sähköt huoneessa on, mutta aina ku jääkaappi käynnistyy himmenee huoneen kattolamppu hetkeksi. Patteri huoneesta löytyy luonnollisesti, mutta sitähän ei voi säätää. Kaverit, jotka olivat täällä syksylläkin, sanoivat että lämpimän syksyn ansiosta huoneessa oli todella kuuma. Nyt näissä on enemmänkin kylmä, koska ikkunat vetää aika kiitettävästi (teipattunakin). Vakiovarustuksena tulee myös kirjoituspöytä ja pöytälamppu. Alakerrasta saisi vissiinkin haettua huoneeseen myös radion, mutta kanavavaihtoehdot rajoittuvat yhteen. Asuntolassa on myös pesukone, johon voi varata vuoroja. Sen osti aikoinaan yhden vuoden vaihtarit. Joka kerroksessa on myös olohuone televisiolla, keittiö ja erittäin hyvät saniteettitilat. Suihku on esimerkiksi sellainen, että sieltä tulee tarvittaessa myös erittäin kuumaa vettä.

Toisella puolella naapurissa asuu Mex niminen kaveri. Tyyppi on asunut siinä huoneessa jo 3 vuotta. Lisäksi käytävällä asuu myös oikeastaan varmaan koko Mexin suku. Pikkuveli (veljet?) löytyvät toisesta huoneesta ja isä toisesta. En oikein tiedä tällä hetkellä asuuko isäkin tässä vakituisesti. Mex on kotoisin Venäjältä, mutta jostain läheltä aasian rajaa ilmeisesti. Mexin pikkuveli on kova mies pelaamaan pokeria, mutta niin olen minäkin, koska se yhden kerran kun pelasin niin voitin. Mex oli aikoinaan Turussa vaihdossa ja on sieltä perinyt pienen sanavaraston. Esimerkiksi hänellä on tapana sanoa aina tämä kuuluisa "mitä äijä?" -kysymys. Mex on musiikkimiehiä ja soittaa bassoa ja kitaraa. Ollaanki pariin otteeseen vähän jammailtu yhdessä. Sit Mex myös kuuntelee Maija Vilkkumaata - sitä mä en oikeen ymmärrä.

Samassa kerroksessa asuu myös Jean-Philippe, joka on Kanadasta ja edustaa sen ranskankielistä väestöä. Kova kaveri oppimaan kieliä tämä heppu. Hän puhuu fluenttia englantia, saksaa, ranskaa ja voisin sanoa, että pian myös venäjää. Syksystä asti lukenu ja nyt puhuu jo tosi hyvin. Hän on kova musadiggari ja esittelin sille jo tukun suomalaisia bändejä ja se vastaavasti mulle kanadalaisia. Lisäksi J-P tykkää kovasti valokuvaamisesta ja sen tyttöystävä ilmeisesti ammatiltaan on valokuvaaja.

Aina kun asuntolasta lähtee tulisi avaimet jättää administraattorille. Lähes poikkeuksetta näin tehdäänkin, koska kämppikseni Enricon kanssa meillä on koko ajan vähän eri menot. Enrico oli vielä pari vuotta sitten Saksan lahja kilpapyöräilylle ja edusti maajoukkuetta useana vuonna. Tämä 32-vuotias hampurilainen vaihtoi renkaat koulukirjoihin, koska tajusi että ei voi enää päästä korkeammalle eikä kehity. Enrico on jo oppinu sanomaan "mitä äijä".

Huoneet ovat sisustettu hyvin venäläisellä tyylillä. Säilytystilaa on kiitettävästi ja huoneen nurkassa on myös jääkaappi pakastelokerolla. Se tosin pitää aika kovaa ääntä kun aina n.15 min välein "käynnistyy". Ranskalaisen naapurin Amelien maito oli jäätynyt aamulla jääkaapin venäläisen tehokkuuden ansiosta. Sähköt huoneessa on, mutta aina ku jääkaappi käynnistyy himmenee huoneen kattolamppu hetkeksi. Patteri huoneesta löytyy luonnollisesti, mutta sitähän ei voi säätää. Kaverit, jotka olivat täällä syksylläkin, sanoivat että lämpimän syksyn ansiosta huoneessa oli todella kuuma. Nyt näissä on enemmänkin kylmä, koska ikkunat vetää aika kiitettävästi (teipattunakin). Vakiovarustuksena tulee myös kirjoituspöytä ja pöytälamppu. Alakerrasta saisi vissiinkin haettua huoneeseen myös radion, mutta kanavavaihtoehdot rajoittuvat yhteen. Asuntolassa on myös pesukone, johon voi varata vuoroja. Sen osti aikoinaan yhden vuoden vaihtarit. Joka kerroksessa on myös olohuone televisiolla, keittiö ja erittäin hyvät saniteettitilat. Suihku on esimerkiksi sellainen, että sieltä tulee tarvittaessa myös erittäin kuumaa vettä.

Toisella puolella naapurissa asuu Mex niminen kaveri. Tyyppi on asunut siinä huoneessa jo 3 vuotta. Lisäksi käytävällä asuu myös oikeastaan varmaan koko Mexin suku. Pikkuveli (veljet?) löytyvät toisesta huoneesta ja isä toisesta. En oikein tiedä tällä hetkellä asuuko isäkin tässä vakituisesti. Mex on kotoisin Venäjältä, mutta jostain läheltä aasian rajaa ilmeisesti. Mexin pikkuveli on kova mies pelaamaan pokeria, mutta niin olen minäkin, koska se yhden kerran kun pelasin niin voitin. Mex oli aikoinaan Turussa vaihdossa ja on sieltä perinyt pienen sanavaraston. Esimerkiksi hänellä on tapana sanoa aina tämä kuuluisa "mitä äijä?" -kysymys. Mex on musiikkimiehiä ja soittaa bassoa ja kitaraa. Ollaanki pariin otteeseen vähän jammailtu yhdessä. Sit Mex myös kuuntelee Maija Vilkkumaata - sitä mä en oikeen ymmärrä.

Samassa kerroksessa asuu myös Jean-Philippe, joka on Kanadasta ja edustaa sen ranskankielistä väestöä. Kova kaveri oppimaan kieliä tämä heppu. Hän puhuu fluenttia englantia, saksaa, ranskaa ja voisin sanoa, että pian myös venäjää. Syksystä asti lukenu ja nyt puhuu jo tosi hyvin. Hän on kova musadiggari ja esittelin sille jo tukun suomalaisia bändejä ja se vastaavasti mulle kanadalaisia. Lisäksi J-P tykkää kovasti valokuvaamisesta ja sen tyttöystävä ilmeisesti ammatiltaan on valokuvaaja.

0 Comments:
Post a Comment
<< Home